Kirjahyllyn asukit

Huomenta.
 

Olen edelleen kipeänä. Kurkku on tulessa, kuume heittelehtii edestakaisin kuin elämäänsä kyllästynyt vanha jojo. Koulukuvaus jää väliin, sekin harmittaa. Koulukuvaus on yksi alkavan arjen hauskimmista pienistä poikkeamista.

Nyt ajattelin tehdä pienen postauksen kirjahyllyni asukeista. Olen jo muutaman vuoden ajan leikellyt vanhoja villasukkia, liimaillut nappeja ja epäonnistunut useammin kuin onnistunut tuunailessani vanhoista materiaaleista erilaisia "tyyppejä." Ohjeita tai kaavoja minulla ei ole ollut kuin hernepöllöihin ja se voi olla osasyynä työn jäljen tasoon. :D 

Hauskaa on kuitenkin ollut. Ja kirjahyllykin alkaa olla jo aika täynnä.

VAARI  

 Vaari oli kirjahyllyn ensimmäinen asukki. Tein sen joskus kymmenvuotiaana.

Vaarin pää on vanhan villasukan etuosa ja vartalo on tehty ikivanhan tuubitopin palasesta ja parittomaksi jääneen sormikkaan resoriosasta. Jalat ovat tietenkin sormikkaan sormia.

Vaari on aika resuinen ja vähän dementti, mutta kuitenkin sympaattinen kaveri. Se asuu kirjahyllyn toiseksi ylimmällä hyllyllä.






PÖLLÖT

 Pöllövaihe alkoi viidennen luokan pääsiäislomalla. Kaverini suositteli helppoa ohjetta, vaikka äitienpäivälahjaksi.

Minun piti tehdä vain yksi pöllö, mutta ne varastivat sydämeni. Pöllöt on kudottu jämälangoista ja ne sisältävät herneitä.

Kuvassa erottuvasta porukasta puuttuvat harmaamusta "äitipöllö", jonka lahjoitin eräälle ystävälleni tupaantuliaisten yhteydessä, sekä ensimmäinen pingviini, joka viettää nykyisin hyvin jännittävää elämää vanhemman siskoni kotona. Kyseisestä pingviinistä on tehty mm. hieno kuvakirja, joka ei kylläkään ole vielä julkisessa levityksessä.



(Intiaani) MOLLAMAIJA

Tämä herne- ja pumpulitäytteinen, hieman Simpson- ihoinen molla syntyi kuudennen luokan joululomalla. Se on edelleen hieman kesken, vaatteita en ole ehtinyt ompelemaan...

 Itse pidän nuken silmistä. Sen pään roikkuminen tosin häiritsee hieman, niska täytyy aina tukea esim. tyynyä vasten.

PIKKUKRIITIKKO

 Tämä vanhasta vauvan villapaidasta ja samettisesta potkupuvusta kokoon kasattu kaveri pitää kirjahyllyssä "jöötä".

Se on hanakka arvostelemaan muita ja itseään. Huhu kertoo, ettei Pikkukriitikon ole nähty milloinkaan hymyilevän.






"HIPPI"

  Hippi syntyi seitsemännellä luokalla pienenä lisätyönä ylijäämäkankaista.
Sillä on värikäs letti ja pieni vihreä otsatukka, sekä ruutuhousut ja fleeceviitta. Hippi on pohdiskelevainen, mutta osaa myös irrotella.












HAUKI

 Hauki on hauki. Siihen on käytetty itseneulottua kangaspötköä, nappeja ja jo roskiinheittotuomion saaneiden lapasten peukaloita (evät). Sisälmyksinä vankkaa vaahtomuovia istuinpäällisistä.






  

SEURAAVAKSI...

Haluan tehdä nallen. Kaavoilla. Ja oikeasti hyvästä kankaasta. Vaikka marimekosta. Tiedättehän te H&M Homen sisustusnallet?

kuva: shop. hm. com

Kun löytäisi jostain kaavat samantyyppiseen.... <3 Ja kangasvaihtoehtojahan on monia iki-ihania.
 Vaikka lumimarja tai klassinen unikko. Vois olla aika jännä...

Kehitellään...


 

Heipähei :)

Heipähei.


Minä olen Maisu. Tai Pöllöfani. Melkein mikä tahansa muukin käy.

Ajattelin aloittaa blogin kirjoittamisen, koska se on nykyään niin muodikasta. :)

Eei. Ajattelin kokeilla blogin kirjoittamista, koska ajatus omien ajatusten ja näkemysten tuomisesta esille internetin välityksellä tuntui kiehtovalta.

No äh. Tykkään höpisemisestä. Se on ehkä oikea syy.

Miten blogi oikein kuuluu aloittaa?

Oli miten oli.

Haaveilen omasta, vaaleanvihreäksi maalatusta mökistä keskellä metsää, väitän tykkääväni teestä, vaikka oikeasti en voi sietää sitä ja joka kerta, kun joku onnistuu jossakin paremmin kuin minä, vaivun syvään itseinhon kuiluun. (Monta kertaa päivässä siis.) Osaan kuitenkin myös iloita elämästä ja ajatella positiivisesti. Rakastan eläimiä, aikaisia aamuja ja hiljaa yöhön sukeltavia myöhäisiä iltoja, joiden tunnelma on suloinen sekoitus levollista ja salaperäistä.

Itken aina kun katson Nemoa etsimässä ja olen salaa sitä mieltä, että se on parempi kuin Titanic. 

Rakastan kirjoittamista ja tahdon eläinläkäriksi. Rakastan teatteria.


En ihan vielä tiedä kuka olen. En oikeasti osaa laittaa ruokaa, muta laitan silti. Pidän oppimisesta.

Olen hullaantunut ristisanatehtäviin. Kuuntelen progerockia eri vuosikymmeniltä ja sitan pianoa silloin, kun kukaan ei kuule. Toisinaan olen varma, että heitän elämäni hukkaan.

Tykkään valokuvaamisesta. Ruotsi on ainoa oppiaine, joka ei kiinnosta minua pätkääkään. (En tajua sitä, vaikka yritän.) 

Ajattelin ryhtyä gootiksi, mutta sitten tajusin, kuinka tärkeitä värit minulle ovat. Inhoan iltapäiväaurinkoa. Minusta joulun valmisteleminen on hauskempaa, kuin sen viettäminen. Haluaisin olla parempi ihminen.

Haluaisin matkustella avartaakseni maailmaani, mutta en halua edistää ilmastonmuutosta. Kerään kokemuksia, huonoja ja hyviä. Tahtoisin olla merkityksellisempi. Rakastan omenoita ja jälkiuunileipää.
Prahassa roikkuva kivimies vaati huomiota.




Siinä se. Joitakin asioita minusta. Halusin kirjoittaa järkevästi, mutten taida osata.

Tässä blogissa ei tule olemaan juurikaan järkeä. Se tekee siitä enemmän minun kaltaiseni. Ajattelin julkaista näillä sivuilla kirjoittamiani tarinoita ja oivaltamiani asioita. Ja valokuvia. Luultavasti myös käsitöitä ja piirrustuksia, toisinaan ostoksia. Jos luet, älä ota liian vakavasti. :)

Huu!